Viipurin Taiteenystävät ry
Viipurin Taiteenystävät ry (Wiborgs Konstvänner rf) perustettiin Viipurissa vuonna 1890 edistämään kuvataiteita. Jo seuraavan vuoden aikana yhdistys käynnisti Viipurin piirustuskoulun toiminnan. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin taidemaalari Arvid Liljelund, joka oli aikaisemmin toiminut opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.
Vuonna 1900 perustettiin yhdistyksen oma rahasto taidekokoelman kartuttamista varten. Myös ajatus ja toive taidemuseosta oli jatkuvasti esillä Viipurin Taiteenystävien piirissä. Viipurin kaupunginvaltuusto teki vuonna 1928 päätöksen taidemuseon ja piirustuskoulun yhteisestä uudisrakennuksesta. Rakennuksen suunnitteli silloinen yhdistyksen sihteeri arkkitehti Uno Ullberg (1879–1944).
Viipurin taidemuseo ja taidekoulu avattiin lokakuussa 1930 Pantsarlahden bastionilla. Molemmat laitokset saivat toimia vain vajaat kymmenen vuotta uusissa tiloissa ennen kuin sota syttyi. Kokoelmien teokset evakuoitiin jo loppusyksystä 1939 sodan alta turvaan. Evakuoinnista vastasi taiteilija, taidekoulun johtaja ja museointendentti Rurik Lindquist. Sotavuosien ajan yhdistyksen teokset olivat muiden Viipurin taidemuseosta evakuoitujen teosten ohella varastoituna Rautalammilla Peuran museossa.
Taidekokoelma sodan jälkeen
Sodan jälkeen 1950-luvun alussa perustetut Lahden ja Hämeenlinnan taidemuseot saivat kumpikin talletuksia Viipurin taidemuseossa olleista kokoelmista. Viipurin kaupungin taidekokoelmia on molemmissa kaupungeissa, mutta Viipurin Taiteenystävien kaikki teokset sijoitettiin Hämeenlinnaan.
Yhdistys halusi 1980-luvun puolivälissä siirtää osan Hämeenlinnassa olevista teoksistaan Etelä-Karjalan taidemuseoon (nyk. Lappeenrannan taidemuseo) Lappeenrantaan, jonne sodan jälkeen kerättyjä yhdistyksen teoksia oli talletettu jo 1980-luvun alusta. Viipurin Taiteenystävien yhdistyksen ja Hämeenlinnan kaupungin näkemykset talletuksen pysyvyydestä erosivat toisistaan ja asiaa käsiteltiin vuosia eri oikeusasteissa. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan Viipurin Taiteenystävät ry:llä on hallintaoikeus omistamiinsa teoksiin ja näin ollen yhdistys siirsi 24 kokoelmateosta Lappeenrantaan vuonna 1990. Hämeenlinnan taidemuseossa pysyi 47 teosta.
Lappeenrannan ja Hämeenlinnan taidemuseoihin talletetussa yhdistyksen taidekokoelmassa on edustettuina useita kotimaisia kuvataiteen mestareita. Tunnettuja teoksia, jotka ovat Lappeenrannassa, ovat muun muassa Tyko Sallisen St. Malo (1914), Victor Westerholmin Kymijoki (1902) ja Pekka Halosen Koski (1900). Lappeenrannan taidemuseossa on tällä hetkellä kaikkiaan 136 teosta, jotka edustavat tekniikoiltaan maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia ja muutamia veistoksia. Painopiste on vanhemmassa suomalaisessa maalaustaiteessa. Tunnettuja tekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi Marcus Collin, Hjalmar Munsterhjelm, Jalmari Ruokokoski ja Ellen Thesleff.
Hämeenlinnan taidemuseossa on tällä hetkellä talletettuna Viipurin Taiteenystävien kokoelmasta kaikkiaan 65 teosta, pääasiassa maalauksia. Rakastetuimpiin Hämeenlinnan taidemuseoon talletettuihin teoksiin kuuluvat Eero Järnefeltin Heinäkuun päivä (1891), Vilho Sjöströmin Tanssijatar (1912), Carl Gustav Hellqvistin Tyttö kukkivalla niityllä (1883), sekä Pekka Halosen ja Hjalmar Munsterhjelmin maisemakuvaukset.
Viipurin Taiteenystävät ry on aktiivinen yhdistys ja se kartuttaa edelleen kokoelmaansa.
